Päivä alkoi sitten puoli neljän aikoihin totisella kissatappelulla. 

Heräsin kissan murinaan, josta tietää välittömästi alkavan sellaisen myllytyksen, että kissoja ei erota toisistaan ja karvat vain pöllyävät. Kummallista asiasta tekee se, että kissat ovat  olleet maailman parhaat kaverit, mutta sen jälkeen kun leikkautimme toisenkin kissan ilmapiiri on ollut todella jäätävä ja tappelun tuntu koko ajan ilmassa. Ja niitä tappeluita on todellakin ollut, eikä se ole mitään leikkimielistä nujakointia. Isompi kissa yrittää tosissaan tappaa pienemmän, ja jos siihen ei menisi heti väliin, se onnistuisi siinä alta aikayksikön.

Kummaa todellakin, koska leikattujen kissojenhan ei juurikaan kuuluisi tapella. Tämän jos olisin tiennyt olisi nuorempi kissa jäänyt leikkauttamatta. Kissat olivat välillä jo viikon tappelematta, mutta räjähdysaltis ilmapiiri on tosin koko ajan ollut aistittavissa koko ajan. Eilen illalla se taas sitten alkoi se rähinä ja yöllä se leimahti uudelleen. Siinä sitten olen valvonut kissoja aamuyön elokuvia katsellen ja virkaten. Pakko oli lähteä työhuoneelle, koska paperihommat ovat krittiisessä tilassa ja niiden setvimistä ei voi enää millään verukkeella lykätä. Pakko oli eristää kissat eri huoneisiin, koska tappelu oli taas alkamispisteeessä. Ja muutenkin, ennemmin tai myöhemmin se olisi alkanut koska isompi kissa on mulkoillut toista koko ajan todella pahasti.

Mitään syytä tälle käytökselle ei ole löytynyt. Aikaa ja huomiota kissoille on aina ollut ja tasapuoliseti. Tilanteesta johtuen kissat on käytetty lääkärissä, Feliway hankittu, kaikki mahdollinen tehty. Mikään ei vain tunnu auttavan. Kaikki tosiaan näytti välillä menevän parempaan suuntaan ja kavereita taas olivat luottamuspulasta huolimatta, mutta taas on kaikki yhtäkkisesti poispyyhkäistyä.

Ja se Feliway - täysin yliarvostettua. Ei näytä toimivan kumpaankaan kissaan, ihan kuin ei mitään vaikutusta olisi. Tai itseasiassa ei olekaan.